Valinnan vaikeus

Huh huh. Enpä just muista hetkeä, jolloin oikeiden ravitsemuksellisten valintojen tekeminen olisi ollut yhtä vaikeaa. Viime viikonloppuna repsahdin sokerittomalta tieltä ja pysyin siellä sivupolulla pari päivää. Joka ikinen suupala, jonka suuhuni pistän vaatii itsekuria (jota ei ole). Valinta on helppo ainoastaan aamulla, lounaallakin enimmäkseen, mutta viimeistään iltapäivästä tekee mieli mättää suuhun ihan mitä sattuu. Mitä rasvaisempi sen parempi, mielellään myös sokerista. Olo on kuin pahemmallakin syömishäiriöisellä.

Päätin jo antaa itselleni armoa ja nauttia joulunajasta hyvällä omalla tunnolla, mutta samaan aikaan pelottaa, että repsahdan ihan huolella ja tammikuussa olen jälleen samoissa lukemissa kuin viime vuonna aloittaessani painonpudotuksen. Vähän tässä siis arvon vielä kuinka uskallan antaa pikkusormen joulunajan houkutuksille.

Tänään pähkäsin, että vaikka aamupalani on sinänsä ok, saattaa se olla toisinaan aavistuksen liien kevyt, niinpä lisäsin kuvan settiin tänään kaksi tummaa reissaria avokadolla. Nälkä ainakin pysyi pitkään loitolla, nyt tässä lounastauola päivittäessäni jouduin tyytymään ehkä aavistuksen liian kevyeeseen lounaaseen, iltäpäivän haasteet vielä edessä...