Viikon alku ja muutokset suunnitelmiin

Viikko alkoi vauhdikkaasti ja hikisestä maanantaina lounastauon ohjatulla Sporttikahva-tunnilla, tai oikeammin kolmevarttisella. Kahvakuulatuntina erinomainen vaan lounasliikuntana turhan hikinen. Lounasliikunnassa olen pyrkinyt suosimaan tunteja joiden päälle riittää kevyt suihku ilman hiustenpesua. Sporttikahvan päättyessä hiki virtasi norona pitkin selkää ja hiukset olivat kerrassaan märät. Alkuun lämmiteltiin minkä jälkeen tehtiin kolme kolmen liikkeen patteria, kutakin liikettä kolme kertaa. Ohjelmassa oli niitä rankimpia kahvakuula liikkeitä mahdollisimman isolla kuulalla, itse tein 10-14 kg, sekä yleisliikkeitä, kuten burbeeta. 

Lounasliikunta on kyllä ihan huippu, ihan kuten aamuliikuntakin, päivä on vielä edessä, mutta treeni on jo tehty. Minulle lounasaika sopii selvästi aamua paremmin, aamusella liike on selvästi tehottomampaa. Ja jos oikein reippaalla tuulella on, illalla ehtii vielä liikkua uusiksi! Jatkan ehdottomasti tutustumista salimme lounasliikuntavaihtoehtoihin. 

Hyvin alkanut viikko koki tiistaiaamuna täysstopin. Pohdin jo, viitsinkö tätä dokumentoida, mutta tulin siihen tulokseen, että tällä ei ole mitään tekemistä perheemme hygienian kanssa. Päiväkodin eteisessä nimittäin löytyi nuoremman pojan päästä täitä. Yök. En ollut aiemmin näihin iljetyksiin törmännyt koulusta ja päiväkodista tulleita varoituksia enempää, mutta tajusin kyllä mistä oli kyse pojan raapiessa päätä. Niinpä käännyimme kannoillamme ja suuntasimme apteekkiin hakemaan häätöaineet, minkä jälkeen aloitin nyt pari päivää kestäneen sodan täitä vastaan. Siinä jäi Touhukalenterit ja liikuntatuokiot kakkoseksi, samoin ruuanlaitto, onneksi sunnuntaina jo varauduttiin ruokahuollon osalta. 

Pyykkiä on pesty ja edelleen riittää kasoja kodinhoitohuoneen lattialla, mutta tänään aion palata takaisin rytmiin ja rutiineihin. Paitsi se syöminen... Poikkeustilanne suorastaan pakottaa syömään mitä sattuu ja tarttumaan siihen suklaalevyyn. Kieltäytyminen ei ole vieläkään helppoa vaan joka kerta päätös pitää tehdä erikseen. Koskahan tämä helpottaa? Nyt tekis mieli vaan luovuttaa ja mättää niitä herkkuja.