Ikä pistää miettimään

Eilen vuorossa vähän erilainen iltapala. Juhlistin maanantai-iltaa (ja ehkä vähän myös uusia ikävuosiani) raparperihyveellä ja lasillisella rosee cavaa. Joskus näinkin. 

Eilinen päivä vei minut lähemmäs isompaa kymmenlukua, mikä kieltämättä pistää vähän miettimään. Olen tyytyväinen ja onnellinen, olen saanut paljon ja vähän enemmänkin kuin osasin ikinä odottaakaan. Silti ikääntyminen pistää hetkeksi miettimään. Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämmäksi tämä blogi ja aikaan saamat muutokset tulevat terveydellisessä mielessä.  Kroppa alkaa  selvästi ikääntyä. Aineenvaihdunta hidastuu, paino ei enää laske kuten ennen. Palautuminen on hitaampaa. Ruokavaliota alkaa vihdoin miettiä terveysmielessäkin. Minulla on vahvat perimät sepelvaltimotautiin, mikä trakoittaa ainakin sitä, että keskivartalon ylimääräisestä aineksesta on päästävänä eroon. Kestävyysurheilu onneksi onkin jo iso osa elämääni, se onkin juuri se osa joka selvästi on hyötynyt ikääntymisestä. Nuorempana ei kiinnostanut, eikä ollut henkistäkään kestävyyttä juosta pidempiä mkatkoja. Juoksuvauhtini paranivat lasten jälkeen ihan itsekseen, toki silläkin voi olla jotain  merkitystä, että tupakoin vielä ennen ensimmäistä lasta ihan vakituista. Sekin onneksi on taaksejätettyä elämää, millä on jo merkittävä terveysvaikutus. Enää sitä ei ole kuolematon, mutta tällä hetkellä teen jo aika paljon sen eteen, että pysyisin terveenä.  

Tänään on melkein synttäreiden kunniaksi vuorossa kehonkoostumusmittaus. Odotettavissa aika karuja lukemia, eikä minulla valitettavasti ole mitään verrokkiakaan tallessa, joskus muinoin olen vastaavassa mittauksessa käynyt. Tarkoitus olisi varata kolmen kuukauden päähän toinen aika ja siinä ajassa aitoja muutoksia aikaan. Lihasmassan kasvatukseen en vielä tässä vaiheessa pääse, nyt keskityn juoksemiseen, mutta tavoitteena on saada rasvaa vähemmäksi. 

***

Ruokailut tökkivät edelleen, elämä on ollut yhtä poikkeustilaa, minkä lisäksi etsin edelleen aitoa motivaatiota fiksuun syömiseen, koska kuten viime viikolla kirjoitin, alkaa tämä painon jumittaminen niin sanotusti syödä naista. Sama kait se mitä tässä syö, kun mitään ei kuitenkaan tapahdu. Ajatusmaailma selvästi kaipaa korjaamista. Miten kääntää aidosti suuntautuminen painonpudotuksesta hyvinvoimiseen?

Liikuntapuolella sen sijaan sujuu. Viime viikon liikunnat oli seuraavat:

Ma  Hot bodybalance

Ti    Juoksulenkki 6,53 km 00:40:37   6:13/km

Ke   Juoksulenkki 6,47 km 00:48:42   7:12/km

To   Hot yoga 

La   Juoksulenkki  4,85 km 00:28:30  6:08/km

Su   Juoksulenkki  7,82 km 00:53:51  6:53/km

       Ratsastus, estetunti

Viikon juoksulenkeistä jäi ihan mielettömän hyvä fiilis. Ilman kelloa ja ihan vahingossa kevyiden lenkkien kilometriajat ovat tippuneet alle 7 minuutin. Puolimaratonin tavoitevauhtini 6:25/km ei tunnu enää ihan tavoittamalta, joskin aika haastavalta. Intervallia ja mäkijuoksua, jospa se sitten sieltä löytyisi...