Positiivista ajattelua viikon varrelta -tökkii tökkii

Tahmaiselta on tuntunut syksy. Innoissani starttasin juoksulenkeillä Run-mielellä. Mutta kun nyt ei vaan suju tai nappaa. Mielenlaatuuni ei kertakaikkiaan sovi synkistely, mutta nyt kyllä tekisi vaan mieli nyhjätä sohvan nurkassa ja syödä suklaata. Bloggaaminenkaan ei suju, teknisiä ongelmia läppärillä, en pääse kirjautumaan bloggeriin. Padilla tai puhelimella bloggaaminen ei ole ollenkaan kivaa. 

Mutta. Päätin että en anna tämän yleisen ketutuksen viedä minua mukanaan. Positiivinen ajattelu auttaa aina, joten tässäpä harmistukset käännettynä positiivisiksi asioiksi. 

-se sohvannurkka, jossa haluan kyhjöttää, on vihdoin ja viimein tosi kiva, uusi sohva siis saapui vuosien jahkaamisen jälkeen ja sai aikaan suuren sisustusinnon


-esikoisen synttäreitä juhlittiin kolme päivää, en liikkunut juhlavalmisteluiden ja juhlinnan vuoksi (tekosyy) neljään päivään, mutta oli tosi kivaa, enkä vetänyt ollenkaan herkkuövereitä! 


-syön tällä hetkellä lähes mitä sattuu, mutta silti huomaan, että kyllä tässä jotain pysyvää on tapahtunut. Vähintään aamiainen on lähes 100% :sesti oikeanlainen! Ja hei! Näin paljon olen fyysisesti muuttunut vuodessa :D! Näin vaikuttaa hiusväri, 8 kiloa ja puoli metriä hiuslisäkettä. Minäkin pääsin hulluttelemaan tytön kolmansilla, eli Glitter-synttäreillä :).


-en ehdi liikkua, koska lapset liikkuu (tekosyy!), mutta ihanaa kun ne harrastaa ja minä saan hengata toisten vanhempien kanssa. Vielä kun sais ne hengaukset siirrettyä lenkkipolulle.  Ensi viikolla aion lopettaa tekosyiden keksimisen ja pakottaa itseni liikkumaan, vaikka ei kiinnostaisikaan. Koska on pakko. Oikeasti. En liiku, täten hajoan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Polvea on nimittäin alkanut särkeä taas :/. Ja selkä ei tätä menoa pitkälle kestä vaikka juuri nyt taas hyvin käyttäytyykin. 



-sokerista on päästä eroon. Sen turhanpäiväinen puputtaminem harmittaa ihan tosissaan. Tätä odotan jo ihan innoissani, sen vuoro on tiistaina kunhan palaan viettämästä äidin vapaaviikonloppua eli melkein perinteistä Euroopan kaupunkilomaa. Tällä kertaa kohteena on tosin aina yhtä rakas Heldinki, mutta tällä kertaa mennään oikeasti turistimeiningillä! 

Aurinkoa viikonloppuunne, minä löysin jo omani! 


Kommentit

  1. Enpä voi kehuskella, että kuntoilu-syöminen-akselilla menis täälläkään jotenkin täydellisesti :D
    48 päivää rantakuntoon. Huhhuh!
    Näytät vähintään 10 vuotta nuoremmalta uudessa lookissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mun täytyy sitten laittaa tukkajatkot jos niin paljon nuorentaa :).

      Tämä aika vuodesta taitaa oikeasti olla sitä hankalinta aikaa liikkua ja syödä fiksusti. Kyllä me tästä noustaan, sulla on niin hyvä motivaattorikin!

      Poista
  2. Jos yhtään lohduttaa, täälläkin tökkii.... Mä olen pakottanut itseni edes pienelle happihyppelylle, LENKKI on LENKKI vaikka olisikin pieni sellainen.

    Valoa ja iloa...kyllä me tästä noustaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, pikkulenkkikin riittää jos ei muuhun kykene. Sen kun itsekin muistaisi...

      Poista
  3. Hyvinhän nuo positiiviset jutut löytyivät :) Ja upea muutos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutos on vähintään mielenkiintoinen, en tajunnut itse miten iso se lopulta onkaan! Toki tässä kuvassa nyt on nuo leikkijatkot hiuksissa, mikä hämää, mutta kyllä tässä oikeasti on muutakin tapahtunut kuin vain hiusväri vaihtunut :).

      Poista
  4. Sinut on haastettu! :)
    http://shapeit.vuodatus.net/lue/2015/11/liebster-award

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit