Flunssainen viikonloppu

Viikonloppu meni tyystin eri suunnitelmissa kuin mitä olin alkuviikosta ajatellut. Oman liikkumisen sijaan istuin kahdenkin eri kentän laidalla seuraamassa lasten harrastamista. Launtaina tallilla ja tänään jäähallilla. Ratsastuksen ajan olen yleensä aina lenkillä, eilen kävin vain vähän kävelemässä ja lopun aikaa palelin maneesissa. Mielelläni kyllä katselen tytön ratsastamista, laji on rakas itsellekin, mutta vierestä seuratessa tulee aina kylmä. Selässä kyllä hikoiluttaa ja ratsastus kuuluukin lajivalikoimaani, energiankulutuksessa reipas tunti on helposti juoksulenkkini veroinen.

Liikkumattomuuden ja kurjan olon vuoksi syömisetkin ovat menneet ihan miten sattuu. Kuten yleensä käy. Minulla aktiivinen liikunta ja terveellinen syöminen kulkevat käsi kädessä. Kun on saanut mukavasti energiaa kulutettua, ei edes tee mieli tuhota hyvää työtä syömällä hölmösti. Sitten kun joutuu vain lepäämään tekee taas mieli syödä senkin edestä. Tähän ajattelumalliin pitäisi tietysti saada muutos, ruualla lohduttautuminen ja tunnesyöminen, niin hyvässä kuin pahassa, ovat paheitani.





Sunnuntaisin on aina hyvä suunnitella parempaa elämää. Niin tänäänkin. Olo on selvästi kohenemassa, huomenna ajattelin suunnata jo kevyelle lenkille. Ehkä perinteistä hiihtoa tai sauvakävelyä. Ruokia teen myös valmiiksi, itselle lounasevääksi ja koko perheelle päivälliseksi. Väsyneenä ja nälkäisenä töiden jälkeen on pelastus kun valmis ruoka odottaa heti kotona. Lounaaksi keittelen kasvissosekeittoja, joita nautin raejuustolisällä proteiinin saannin varmistamiseksi. Huomenna listalla parsakaali-porkkanakeittoa.

Huomenna siis uuteen alkuun. Sen verran päätin, että koska tuota ylipainoa kuitenkin on ja aidosti haluan myös painoa pudottaa, muodostan tavoitteet myös sitä varten. Epämääräinen ruokailun laadun parantaminen ei ehkä sittenkään ole minun juttuni, tarvitsen selkeämmän suunnitelman. Huomenna otan ennen-kuvat ja otan lähtöpainon. Suunta eteenpäin ja alaspäin!