Yes I can!

Tämä postaus on odottanut julkaisua jo viikon. Turhan vilkkaaksi on elämä käynyt jälleen ja koneelle kun pääsee, niin aina on jotain vielä tärkeämpää. Tähän tämä ei saanut mennä, motivaatio pysyy yllä paremmin kun pysyn aktiviisena täällä ja saan harvalta, mutta varsin laadukkaalta lukijajoukoltani kannustusta.

Edellisessä postauksessa intoilin ja tuskailin juoksutestin tuloksia. Sittemmin olen nyt kolme lenkkiä juossut testin jälkeisillä vauhdeilla. Ja tiedättekö mitä? I can! Yhtäkkiä juoksenkin yli viiden kilsan lenkkejä alle kuuden minuutin kilometrivauhdilla, viimeksi torstaina kuutisen kilsaa kesäkodin maisemissa, jotka kyllä onkin aika ihania. Meri on niin parasta! Muutenkin oli tosi hauskaa juosta muualla kuin kotona, matka tuntuu jokseenkin lyhyemmältä kun sen juoksee uusilla reiteillä.

Vauhdin saavuttaminen ja ylläpito eivät ole olleet alkuunkaan vaikeita, syke toki oli taivaissa, muistaakseni 170 pinnassa koko matkan. Toki olen tuolla sykkeellä juossut ensimmäisen puolikkaanikin ja vauhti oli tuolloin yli 7 min/km. Olen siis kehittynyt. Run-valmennuksessa taidan olla nyt oman aikatauluni mukaisesti kuudennella viikolla, oikeasti alkaisi yhdeksäs viikko huomenna, ellen nyt väärin muista. Ruokailun suhteen valmennus ei ole mennyt ihan putkeen, treenien osalta paremmin. Jatkan nyt tämän loppuun, mutta en stressaa itseäni. Tällä hetkellä vapaa-aikaa ei käytännössä ole ollenkaan, joten lenkille pääsykin on hankalaa, mutta teen parhaani ja yritän löytää jostakin välit sille. 

Paino oli tänä aamuna 70,8 kg, joten rennommallakin otteella vielä saan muutosta aikaiseksi. Luovuttaa en kyllä nyt aio, mutta jotain tässä täytyy keksiä, jotta treenit ja ruokailun saisi sopimaan tähän omituiseen kesäelämäämme, jossa töitä tehdään kaikki vapaa-ajatkin. 

Kommentit

  1. Jee kehittyneille lenkeille, se on niin ihana tunne kun huomaa I can :) Paljon tsemiä, sä pystyt ihan mihin vain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka, aika pystyvä fiilis mulla just nyt onkin, kaikesta huolimatta :).

      Poista
  2. Huippuhienoa! Tuo alle kuuden minuutin alittaminen vitosella on jotenkin mulle niin tuskaa. Mutta sehän on vaan yksi viikon lenkeistä, kun mennään kovempaa:) Maybe I can too...;) (tavoitteena olis n. 5,30min/km)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes you can! Minä en ihan oikeasti juossut näillä vauhdeilla vielä huhtikuussa, paitsi kerran. Enkä ikinä ennen tätä. Jotenkin tuntuu, että kynnys oli sittenkin ehkä enemmän henkinen.

      Poista
  3. No mutta tämähän kuulostaa hyvälle! Hienoa kehitystä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö, oon kyllä aika tyytyväinen. Eka kertaa elämässäni musta tuntuu, että jouksun ihan oikeasti :).

      Poista
  4. Tsemppiä, tietenkään et luovuta! Yes You CAN!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisa! Nyt just tuntuukin, että en todellakaan luovuta :).

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit