Haasteet selvitetty, enemmän ja vähemmän kunnialla...

Ihana kaupunkipääsiäinen on takana, hienoista lomaltapaluu masennusta havaittavissa. Toisaalta taas on aivan ihana palata arkeen ja sen mukanaan tuomaan normaalirytmiin ruokailujen suhteen. Ikinä en ole niin paljoa kaivannut aamusmoothiatani kuin eilen illalla, mahan ollessa ääriään myöten täynnä hiilareita. Valitettavasti aamusmoothie jäi saamatta jääkaapiin ammottaessa tyhjyyttään, Skyrriä sentään löytyi.

Lomailun haasteet ovat takana, osasta selvisin paremmin kuin toisista.

Menomatkalla selvisin haastesta no 1 helposti, matkaeväänä pähkinöitä, Skyrriä ja kaksi tikkaria. Ja vettä, runsaasti vettä, mikä autoillessa ei ole pelkästään hyvä juttu. Perillä hotellissa kuljin portaita edestakaisin saadaakseni päivän aktiivisuuspisteet täyteen, kolmen-neljän tunnin istuminen ei ole kivaa.

Reissun ainoa ravintolakäynti oli lopulta menomatkan hotellin ravintolassa. Haaste no 2 kaksi tuli selvitettyä helposti, valitsin Vuohenjuustosalaatin, suhteellisen kevyt ja oikein maistuava valinta. Tosin nautiskelin sen punaviinilasillisen kanssa, mutta lomalla todellakin sallin sen itselleni.

Hotelliaamiainen oli ihan kakun palaa, vain sanonnan muodossa siis. Ennen aamupalaa kävin hotellin suhteellisen hyvällä kuntosalilla juoksumatolla juoksemassa (ohjeellinen vauhti 9,08 min/km... Tästä lisää myöhemmin) ohjelman mukaisen 3 km, minkä jälkeen käytiin isompien lasten kanssa kymmenisen minuuttia uimassa altaalla, joka sekin oli oikein kiva, söpö suorastaan. Näiden jälkeen fiksujen valintojen tekeminen aamiaisbuffassa oli helppoa. Mangorahkaa ja raejuustoa, munakokkelia ja vain kaksi pientä palaa pekonia. I did it!




Perjantai sujui aamupalankin jälkeen ihan mallikkaasti, lounaaksi kelpuutin auton jälleen Skyrriä, välipalalla protsupatukkaa ja 4. haasteen mukainen ruokailu sukulaisissa oli oikein hyvä, tarjolla oli ihan minun näköistä ruokaa. Ruokailun suhteen reissun positiiviset jäivät valitettavasti melkolailla tähän. Loppu oli lähes pelkkää poikkeustilaa. En ole ylpeä itsestäni, sunnuntaina ja maanantaina söin karkkia ja paluumatkalla päivälliseksi valikoitui hesen kerrosateria, josta tosin jätin ranut syömättä. Paikassa ei ollut salaattia valmiina, joten suostuin hamppariin, etenkin kun niitä sai kaksi yhden hinnalla. Hyvä puoli tässä on se, että seuraavaan kerroshampurilaiseen on matkaa ainakin se puoli vuotta, olo oli nimittäin aika karmea sen jälkeen. Illalla kotona olo oli jo kerrassaan kauhea. Nyt on helppo vierottautua huonoista hiilareista, tämä poikkeustila ei todellakaan jatku.

Liikkumismielessä reissu ei kuitenkaan ollut alkuunkaan huono. Perjantain hotelliliikunnan lisäksi tein reippaan lihaskuntotreenin kyläpaikassa, aamulla kävin reippaalla kävelylenkillä tulevan asuntomessualueen ympärillä ja eilen maanantaina sain vihdoin toteutettua yhden haavelenkeistäni. Auringonpaisteessa juoksin lomakotimme ympäristössä, Seurasaari tuli kierrettyä ja Mäntyniemi ohitettua. Rakastan merta yli kaiken, joten eilinen lenkki oli avoimen meren äärellä täyttä nautintoa. Pikkasen tökkii ehkä tänään juosta tylsissä, vielä hieman lumisissakin kotimaisemissa :/.