Viime viikolla liikuttua

Jokusen kerran on tämä kassi
pakattu ja purettu

Huh. Uimakouluviikot vihdoin ohi. Kaksi nuorinta oli siis kaupungin järjestämässä uimakoulussa, jota oli kummallakin viisi päivää peräkkäin. Toisella osui pääsiäinen väliin, joten uimahallilla on viihdytty sekä tällä että viime viikolla. Reilun kolmen viikon sisään uimahallilla on siis käyty yhteensä kymmenen kertaa, mikä tuntuu lähinnä siltä, että ei me arkena olla muuta tehtykään. Siis minä en ole tehnyt. Johtuen miehen työreissuista ja valmennushommista, minä olen ollut vastuussa tästä. Nyt on pakko myöntää, että en ehkä ihan lähiaikoina ole menossa lasten kanssa uimaan, siinä määrin tarpeeksi tätä lajia on tullut.

Näiden uimakouluviikkojen aikana omat liikunnan ovat todella olleet pikku palasina maailmalla. Yhteen uimareissuun on helposti saanut kulumaan yli kaksi tuntia, koska kahta kertaa lukuunottamatta mukana olivat uimakoululaisen lisäksi kaikki muutkin omat lapset ja parhaimmillaan pari ylimääräistäkin. Vain kaksi kertaa sain siis sovitettua oman liikuntahetken uimakouluun oheen näinä viikkoina. Uintireissun lisäksi paukkuja on aika huonosti löytynyt enään muuhun omaan treenaamiseen. Olen silti onnistunut ylittämään oman liikuntatuntien alarajan viime viikkoina, mutta pienistä sirpaleista se neljä tuntia on kasattu. Kuten jo aiemmin kirjottelin, en osaa ollenkaan arvostaa noita lyhytkestoisia suorituksia, vaan odotan aina kykeneväni vähintään tunnin treeneihin. Pitäisi kyllä oppia vain hyväksymään tämä vallitseva tila ja olla tyytyväinen niihin minuutteihin, jotka saan napattua, mutta kun en vain osaa olla. 

Viime viikon liikunnan ovat jääneet tänne kirjaamatta, enimmäkseen siksi, että ei edes tunnu siltä, että olisin liikkunut. Onneksi Heiaheiaa on eri mieltä :). Riittäköön se viime viikon yhteenvedoksi.